Kommentti

Työttömänä työnhakijana 24 vuoden työputken jälkeen?

Mielestäni tämä on hyvä esimerkkitarina siitä, miten valmistautuminen ja tavoitteellinen työnteko toimivat työnhakutilanteessa.


Lukiosta yliopistoon ja sieltä suoraan töihin isoon yritykseen. Yrityksen sisällä nouseva urakehitys työkiertoineen aina muutaman vuoden välein, kunnes firma myytiin, oma osasto saneerattiin päällekkäisenä toimintona ja kädessä irtisanomislappu!

Yllä on kuvaus erään asiakkaani lähtötilanteesta, kun aloin auttamaan häntä työpaikan löytämisessä. Kyseessä oli noin 50 vuotias mieshenkilö, jolla oli rautainen alansa osaaminen ja joutunut täysin yllättäen työttömäksi. Hän ei ollut koskaan joutunut varsinaisesti hakemaan töitä.

Ensin hän ajatteli, että kyllä tämä tästä. Onhan hänellä paljon tuttuja ja monesti pyydetty eri paikkoihin töihin, mutta silloin ei ollut kokenut tarvetta vaihtaa taloa. Sitten seurasi pieni masennus, ei oikein saanut mitään aikaan. Aikaa tuntui olevan rajattomasti ja ehtiihän asiat hoitamaan huomennakin.

Aikaa kului pari kuukautta kuin siivillä ja mitään ei oikeastaan ollut tapahtunut. Toki TE-keskuksen asiat oli tullut hoidettua. Kesä läheni. Kannattaako tässä enää mitään suurempaa ennen kesää? Ei silloin kuitenkaan ole työpaikkoja avoinna. Tässä kohtaa hän puhui erään yhteisen tuttumme kanssa, jonka olin juuri rekrytoinut toiseen tehtävään. Tuttu muisti minun maininneen palvelustani, jossa koulutan yksityisiä ihmisiä hakemaan töitä ja saamaan niitä.

Aloimme kaverin kanssa työnhakuprosessin aivan alusta tekemällä budjetin seuraavalle kuudelle kuukaudelle. Tämän jälkeen aloimme miettimään mitä hän haluaa tehdä isona. Hakeako vastaavaa työtä, jota oli tehnyt edellisessä paikassa vai jotain aivan muuta?

Isoin oivallus hänelle oli se, että vaikka työttömyys on uhka, niin se on myös mahdollisuus kääntää työuran suunta uuteen asentoon. Tähän jumppaan käytimme aikaa ihan huolella. Samalla mietimme missä hän pääsisi tekemään uutta unelmahommaansa.  Kaivoimme esiin hänen vahvuutensa ja kiinnostuksensa kohteen ja erityisesti asiat, joita hän ei halua tehdä työkseen.

Laadimme hänen kanssaan viikkotavoitteet ja aikataulun. Aikatauluun sisällytimme hakemusten tekoa, liikuntaa, verkostoitumista, vanhojen tuttujen kontaktointia, chillailua, puhelinprospektointia sekä mietimme miten mittaamme suorituksia. Työnhakeminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä.

Teimme hänelle uudet c.v. ja hakemuspohjat. Mietimme miten kannattaa lähestyä potentiaalisia työnantajia. Ja sitten harjoittelimme puheluita. Sukelsimme melko syvälle puhelinmyynnin dynamiikkaan ja siihen mikä on tärkeintä, kun soittaa yrityspäättäjälle. (Oikea vastaus on saada sovittua tapaaminen.)

Alkoi hakeminen, rekryfirmojen kontaktointi, markkinointimailien lähettäminen, työilmoitus lukeminen, hakeminen ja hakemusten arkistointi ja asioiden seuranta. Jos olet päivässä yhteydessä viiteen ihmiseen niin siitä tulee kahdessa viikossa 50 ihmistä ja kuukaudessa sata. Et voi millään muistinvaraisesti hallita tällaista massaa to-do merkintöjä, uudelleen soittoja, muistaa kenelle ei kannata soittaa uudelleen, jos et luo järjestelmää heti kättelyssä.

Asiakkaallani oli hyvää ammattitaitoa ja järkevä näkemys, minne hän halusi töihin ja kävi niin, että jo toisella viikolla tuli kaksi haastattelukutsua. Toinen oli kiinnostava ja toinen vähemmän kiinnostava. Pyysin häntä bookkaamaan vähemmän kiinnostavan ensin, jotta saisimme siitä haastattelusta opin talteen ja analysoitua ennen kiinnostavampaa paikkaa.

Käytimme aikaa miettien, mitkä asiat erottavat hyvän hakijan tavallisesta hakijasta, mitä rooleja haastattelussa on työnantajan puolella henkilöstöpäälliköllä, suoralla esimiehellä ja toimitusjohtajalla. Kontaktoimme vanhan tuttuni, joka oli ollut kyseisessä firmassa töissä ja saimme arvokasta tietoa yrityksen kulttuurista, toimintatavasta ja tulevaisuuden suunnitelmista.  

Mietimme palkkapyyntö ja perusteluita sille, sekä valmistauduimme keskustelemaan lomista ja lomapalkoista. Tämän lisäksi teimme harjoitushaastattelun, jonka videoimme ja purimme palasiin.

Asiakkaani kävi ensin vähemmän kiinnostavan haastattelun, joka meni niin hyvin, että sieltä tuli jatkohaastattelukutsu seuraavalla viikolla. Oli kuulemma ollut helppoa mennä tilanteeseen, kun tiesi mitä oli odotettavissa. Asiakkaani päätti silti jättää tämän tarjouksen väliin, koska se ei ollut aivan sitä mitä hän halusi.

Sitten koitti suuri hetki, toinen haastattelu. Haastattelu meni juuri niin hyvin kuin saattoi toivoa. Kaikki vaikutti hyvältä, kunnes seuraavalla viikolla tuli tieto, että hän ei saa paikkaa, vaikka oli ollut mainio kandidaatti. Ottivat jonkun oman työntekijän.

Olimme takaisin hakuprosessissa. Monet jättävät hakemisen sikseen, kun tulee ensimmäinen haastattelukutsu ja katsovat saavatko paikan. Tämä voi tarkoittaa jopa viikkojen katkosta hakemiseen. Tässä tapauksessa ei käynyt niin, vaan haastattelut olivat aktiviteettejä, jotka sisällytettiin viikko-ohjelmaan. Muu tekeminen jatkui täysin normaalina -ja katso, tuli uusi haastattelukutsu.

Teimme taas firmasta taustatutkimukset talouslukuineen, mietimme esitettävät kysymykset, katsoimme millä taustoilla siellä ihmisiä työskentelee ja kun haastattelupäivä koitti, olimme valmiit.

Firmaan haettiin myyntijohtajaa, jolla oli kokemusta isojen projektien läpivienneistä. Kandillani kyllä oli tätä osaamista, mutta ratkaisevaksi asiaksi muotoutui aivan muu osaaminen. Ensinnäkin palkkaava yritys ei ollut vielä ilmoittanut missään vaan löytyi hakijan proaktiivisen toiminnan ansiosta ja toiseksi paikka ratkesi läksyjen teolla. Olimme etsineet tietoa firmasta ja löytäneen kuukauden vanhan lehtileikkeen, jossa kerrottiin yrityksen ostaneen konepajan Ruotsista. Asiakkaani oli työskennellyt aiemmassa työpaikassaan paljonkin Ruotsin myyntiprojektien parissa. Tämä oli tällä kertaa ratkaiseva naula, joka piti.

Alun perin palkkaava firma ei ollut edes miettinyt Ruotsia ja haettavaa henkilöä samassa yhteydessä, mutta kun oikea henkilö löytyi, niin toimenkuvaa muokattiin äkkiä ja näin päästiin sopimukseen.

Mielestäni tämä on hyvä esimerkkitarina siitä, miten valmistautuminen ja tavoitteellinen työnteko toimivat työnhakutilanteessa.

Seppo Toivo
Reach Talent 

 

Jos koet, että voisin olla sinulle avuksi työnhaussasi niin soita minulle numeroon 050 492 7978, laita sähköpostia info@reachtalent.fi tai käy lukemassa lisää reachtalent.fi kotisivuilta. Tarjoamme kokonaisvaltaista työnhakuvalmennuksesta, jonka kuvasin tässä tai sitten voimme keskittyä vain osa-alueeseen, joista löydät tieto kotisivuilta.

 

 

 


Lisää kommentti

Email again: